Vuoden kyläelokuva on Piika ja sotilas

Pekka Pohjoispää haastatteleeVuoden kyläelokuva -kilpailun voittajia, vas. Luukas Järvinen, Olavi Kandolin ja Juha Järvinen.

Vuodelta 2020 siirtynyt valtakunnallinen kyläelokuvafestivaali pääsiin viimein pitämään lokakuun viimeisenä sunnuntaina Alajärven Luoma-aholla. Kilpailuun saatiin viime vuonna kaikkiaan 20 elokuvaa, joista tuomaristo valitsi yhdeksän finaaliin.

Koska korona romutti haaveet festivaalin pitämisestä, laitettiin finalistielokuvat verkkoon ja avattiin yleisöäänestys. Ääniä kertyi noin 300 ja eniten niitä sai kurikkalainen Piika ja sotilas. Se päätyi parhaaksi myös tuomariston mielestä. Päätuomarina ja festivaalin alustajana oli Pekka Pohjoispää.

Eteläpohjalaista huumoria

Festivaalin alustuksessa oli aiheena eteläpohjalainen huumori. Pekka Pohjoispää kertoi harrastajavoimin toteutetusta Muistoseurat-elokuvasarjasta.

– Järvilakeuden kansalaisopiston elokuvasarja Muistoseurat (2017-2021) on modernia maalaiskomediaa, jossa fiktio sulautuu löyhästi tositapahtumiin Etelä-Pohjanmaan lakeusmaisemissa. Tarinan keskushenkilö on epäselvissä oloissa kuollut Antero, jonka kuolema sekoittaa sukulaisten elämän perusteellisesti.

Muistoseurat elokuvasarja koostuu neljästä elokuvasta, joita on kuvattu vanhan Härmänmaan ja Järviseudun alueella. Käytännön toteutuksesta olivat festivaaleilla kertomassa myös Leea Keto ja Jarmo Kumpula.

Leea Keto on Järvilakeuden kansalaisopiston rehtori ja elokuvien käsikirjoittaja

– Elokuvat on toteutettu paikallisten harrastajanäyttelijöiden voimin talkootyönä, vain ohjaaja ja kuvaaja ovat saaneet korvauksen ja hekin vain samalla tapaa kuin muutkin kansalaisopiston kurssien ohjaajat, Leea Keto kertoi.

Leea Keto pitää elokuvia erinomaisena oppimisprosessina. Harrastajanäyttelijät ovat saaneet kokemusta elokuvan teosta. Projektiin ovat voineet osallistua myös sellaiset henkilöt, joilla ei ole mahdollisuutta sitoutua tavallisiin näytelmiin. Elokuvan kuvaukset on toteutettu noin yhden viikon kuluessa.

Jarmo Kumpula painotti yhteistyökuvioita ja yhdessä onnistumista.

-Monenlaisia yhteistyökuvioita on syntynyt pienen budjetin toteutuksissa. Paikallisessa elokuvassa kaikki tehty kökällä, vähän samoin kuin tällaisia kylätaloa on rakennettu, sanoi Jarmo Kumpula, joka työskentelee kansalaisopistossa harrastajateattereita aktivoivassa Aitio-hankkeessa.

Ensimmäisen Muistoseurat-elokuvan pääsee katsomaan tuubissa ja uudempia voi tilata dvd:nä. Uusin, Muistoseurat 3,5 Haku päällä pyörii vielä elokuvateattereissa.

– Jokaisen elokuvan syntyminen on ihme, oli kysymyksessa iso tai pieni elokuva, tiivisti Pekka Pohjoispää. Niin monen asian pitää onnistua ja osua kohdilleen, jotta tarina rakentuu viimein elokuvaksi.

Festivaalilla päästiin katsomaan näytteitä Muistoseuroista – myös sellaisia ennen näkemättömiä kohtia, joissa kaikki ei ihan mennyt ”putkeen”.

Jarmo Kumpula, Leea Keto ja Pekka Pohjoispää johdattelivat festivaalin eteläpohjalaisen huumorin pariin.

Uudenlaista kerrontaa ja historian elävöittämistä

Finaalielokuvat katsottiin kolmessa osiossa tuomariston kommentein.

Vuoden kyläelokuva -palkinnon on suunnitellut kuvataiteilija Elina Försti ja se on työstetty alumiinista kylän omassa tuotantolaitoksessa.

Ensimmäisessä osuudessa katsottiin Atleettiset saunatontut, Kutsu karjasi koolle, Kätkänjoki – kylä Alavudella sekä Lande-Maria

Atleettiset saunatontut saivat kiitosta mielinkiintoisesta saunomisen lähestymistavasta meditatiivisuuden pohjalta. Hienoa miesten heittäytymistä!

Kutsu karjasi koolle -esityksen kertoi teoksen tekijä olevan agronimin opinnäytetyö. Laulun juuret ovat karjan kutsussa.

Kätkänjoen esittelyvideoon oli lisätty draamallisia elementtejä. Elokuvan tekeminen antoi aktiivista tekemistä kylälle, kun koronan vuoksi ei pystytty järjestämään jokavuotista kesänäytelmää.

Esko Nikkari on sanonut, että häntä harmittaa ettei enää ole kylähulluja, alusti Pekka Pohjoispää Lande-Marian palautetta. Kyllä on! Lande-Marian tekijä kertoi asuneensa Teuvan Äystöllä, eikä elämä maalla – etenkään yksin asuvilla naisihmisillä -ole aina aina helppoa.

Toisessa osiossa nähtiin Outoa peliä sekä Piika ja sotilas. Pekka Pohjoispää sanoi näiden elokuvien edustavan jännitystä eri vuosisadoilla.

Rene Mattila tekee ”Vimpelin Salattuja elämiä” ja festivaalilla nähtiin kuudes jakso. Koko sarja katsottavissa YouTubessa. ”Suomen seuraava Renny Harlin” työstää parhaillaan kauhuelokuvaa.

Piika ja sotilas on koskettava kertomus pienen ihmisen teosta, jolla säästettiin kokonainen kaupunki. Elokuva on osa nuorten Better World -projektia, joka toteutettiin kaikille avoimena elokuvaprojektina/työpajana Kurikan kirjastossa. Elokuvan kuvauksista huolehti Tomi Saarijärvi.

Viimeisessä osuudessa nähtiin Muistatko Vähikkälä 2060,  Märynummen esittelyvideo ja Titti.

Muistatko Vähikkälä 2060 toi kylän esittelyvideoon uudenlaista kerrontaa, kun tulevaisuudesta käsin muisteltiin tätä päivää. Märynummi puolestaan tarjosi linjakkaan kuvan mielenkiintoisesta asuinseudusta.

Titti-elokuva maalasi mielenkiintoisen henkilökuvan monitaitoisesta persoonasta, joka uskoo että tulevaisuudessa ”Massaviljelyn sijaan massat viljelee pienesti”.

Festivaali alkoi lastenohjelmalla eli Riesa-Pellen esityksellä.

Tilaisuuteen saatiin tukea Maaseutuverkoston palvelupaketista ja järjestelyissä ovat kyläyhdistyksen kumppanina Leader Aisaparin lisäksi Kulttuurihyvinvointia etänä -hanke.

Yleisöäänestyksessä äänestäneiden kesken arvottiin neljä kyläaiheista tuotepalkintoa. Palkinnot on toimitettu voittajille.

Tapahtuman tallenne löytyy Aisaparin YouTube-kanavalta.

Kaikki paikalla olleet finalistit saivat kunniakirjat, kukkaset ja Luoma-ahon leipomon ruisleivät.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s